Taidepäiväkirjat ja luonnoskirjat isossa osassa prosessiani

Työskentelyni alkaa usein mielikuvasta, tunteesta tai tunnelmasta, joka on vahvasti läsnä jo ennen teoksen varsinaista maalaamista.

Keskeinen osa mun prosessia on taidepäiväkirjat ja luonnoskirjat. Ne kulkevat mun mukana koko ajan.

Olen koonnut keittiön nurkkaan laatikon, josta tarvikkeet on helppo ottaa esiin juuri sillä hetkellä, kun niitä tarvitsee. Lisäksi reppuun on pakattu omat setit, jotka kulkevat päivittäin mun matkassa. Näin pystyn vaikka kahvilassa kahvia juodessa tekemään aukeaman taidepäiväkirjaa. Tai inspiroivan maiseman edessä, maalaamaan sen muistiini akvarellein.

Taidepäiväkirjat/luonnoskirjat eivät ole vain ideavarastoja tai teknisiä harjoitusalustoja, vaan tiloja, joissa ajattelu, tunne ja kehollisuus saavat kohdata vapaasti. Varsinkaan taidepäiväkirjan sivuilla mikään ei ole vielä valmista, eikä tarvitsekaan olla. Luonnoskirjaan malaamani maisema valmistuu pääsääntöisesti kokonaan siinä hetkessä. Myöhemmin saatan käyttää tätä maalaamaani luonnoskirjan sivua referenssikuvana maalaukselle.

Luonnoskirjaan maisemien maalaaminen on vapauttavaa ja nautinnollista.  Jos maiseman maalaaminen ei siinä hetkessä syystä tai toisesta onnistu, otan kuvan maisemasta, auton kyydissä istuessani, kävelyillä, milloin mistäkin. Välillä maalaan maisemia vain intuitiivisesti, omasta päästä. Olen huomannut, että pikku hiljaa tämän  vapauden on saanut siirrettyä myös maisemien maalaukseen maalaustelineen edessä.

Taidepäiväkirjatyöskentely herättelee luovuutta, koska se purkaa suorituspaineita. Kun sivu ei ole tarkoitettu näyttelyyn tai arvioitavaksi, uskallan luoda intuitiivisemmin. Jälki saa olla hapuilevaa, runsasta, rosoista tai herkkää, rumaakin.

Taidepäiväkirjaa tehdessä kirjoittaminen, piirtäminen ja maalaaminen limittyvät toisiinsa ja luovat kerroksellista ajattelua, jossa tunne, havainto ja oivallus kulkevat rinnakkain.  Taidepäiväkirjan merkitys taiteilijuudelle on jatkuvuudessa. Se ylläpitää luovaa liikettä myös silloin, kun varsinaisia teoksia ei synny. Se on paikka kokeilla, epäonnistua, löytää ja palata takaisin. Monet valmiiden teosten ideat saavat alkunsa juuri näistä taidepäiväkirjan sivuille luoduista maailmoista, samoin kuin luonnoskirjan maalauksista.

Taidepäiväkirja on dialogi itseni kanssa. Sen sivuilla prosessi saa kasvaa omassa rytmissään. Mun taiteilijuus ei synny vain valmiissa maalauksissa, vaan siinä jatkuvassa, liikkeessä, jota taidepäiväkirjat ja luonnoskirjat ylläpitävät.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *